Perinneruokaa Itä-Uudeltamaalta

10.03.2017 07:23

Ruokaa Itä-Uudeltamaalta

Itäuusmaalainen keittiö tunnetaan herkullisista kalaruuista, juustoista sekä makeista leivonnaisista, joita tarjoiltiin alueen kahviloissa ja konditorioissa.

 Suomalaisen ruokakulttuurin synty

 Suomalaista ruokakulttuuria ovat muovanneet aikojen saatossa niin itäiset kuin läntiset vaikutteet. Esihistoriallisella ajalla Suomessa oli kaksi asutuskeskusta: yksi idässä Laatokan Karjalassa ja toinen Turun ja Kokemäen seudulla lännessä. Alueiden väliset yhteydet olivat niin vähäisiä, että Suomeen muodostui kaksi keskenään hyvin erilaista ruokakulttuuria.

Idässä tehtiin ruokaa uunissa. Siinä valmistuivat leivät, piirakat, kukot, laatikot ja pataruuat. Itäsuomalaisissa kodeissa tuoretta leipää leivottiin joka viikko, kun taas lännessä syötiin hapanleipää, jota tehtiin muutaman kerran vuodessa suuri annos. Lännessä ruoka lämpeni avotulella padassa. Keitot ja merenantimet olivat suosittuja. Erilaisista ruuanvalmistustavoista johtuen länttä kutsuttiin keittoruoka-alueeksi, itää uuniruoka-alueeksi.

Ennen Suomessa elettiin omavaraistaloudessa.  Ruokaa tehtiin niistä aineksista, joita omassa kunnassa oli  kuhunkin vuodenaikaan tarjolla. Maakuntien perinneruuat ovat tätä perua.  Vaikka erot ovat ajan myötä tasoittuneet, vaalivat maakunnat ylpeinä omia perinneherkkujaan.

Itä-Uusimaa – kalaruokia, juustoja ja herkullisia leivoksia

Meren läheisyys on aina vaikuttanut Uudenmaan ruokakulttuuriin. Yhteydet merelle tarkoittivat jatkuvia vaikutteita etelästä ja idästä.

Itä-Uudenmaan ruokakulttuuri on saanut runsaasti vaikutteita itänaapurista. Venäläiset maahanmuuttajat toivat aikanaan mukanaan muun muassa blinit sekä joukon jälkiruokia, kuten pääsiäisenä nautittavat pashan, kulitsan ja baban eli pääsiäispullan.

Itä-Uudellamaalla taidetaan muutenkin jälkiruokien ja leivosten valmistus. Konditoria- ja kahvilaperinne elää Itä-Uudellamaalla vahvana. Alueen perinteisiä leivoksia ovat muun muassa hiekkakakut ja kinuskitortut. Kinuskia valmistettiin venäläisten keittäjien tuomalla reseptillä.

Pääruokana nautittiin usein kalaa, joko merestä tai järvestä nostettua. Silakka, kilohaili, kuore, nahkiainen, hauki, ahven, siika ja lohi sopivat kaikki eri tavoin valmistettuna ruokapöytään. Ennen aikaan kalaa säilöttiin kuivaamalla, suolaamalla ja hapattamalla.

Tunnettuja itäuusmaalaisia leipiä ovat hapanmakeat limput: juntta, setsuuri sekä piimä-, mauste- ja perunalimput. Saariston ylpeys on toki saaristolaisleipä.  

Itä-Uusimaa on ollut yli viisisataa vuotta sitten tunnettu maitotuotteistaan. Tunnettuja juustonvalmistajia oli Sipoossa ja Liljendalissa. Piimäjuuston valmistus on ollut itäuusmaalaisille tuttua vuosisatojen ajan.

Uunissa lämpenee perinteinen silakkalaatikko

Silakkalaatikkoa nimitetty Uudenmaan perinneruuaksi. Silakkalaatikko syntyy viipaloimalla perunaa ja laittamalla sitä vuokaan kerroksittain suolasilakan kanssa. Päälle valutetaan munamaito. Perinteisessä silakkalaatikossa possunkylki antaa makua ja mehevyyttä.

SILAKKALAATIKKO

AINEKSET

Laatikko
700 g perunaa
250 g silakkafileitä
150 g viipaloitua siankylkeä
4 rkl tilliä
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria

Munamaito
2 kpl munaa
2 dl ruokakermaa
3 dl kevytmaitoa
0,5 tl suolaa

 VALMISTUSOHJE

 1. Leikkaa silakkafileet kolmeen osaan, kuori ja viipaloi perunat sekä leikkaa kylkiviipaleet pienemmiksi paloiksi. Asettele ainekset uunivuokaan kerroksittain unohtamatta tilliä, suolaa ja pippuria. Sekoita kulhossa munat ja kerma keskenään ja lisää lopuksi suola. Kaada munamaito vuokaan ainesten päälle ja paista uunissa 200-asteessa noin tunnin verran.

Katso lisää perinneherkkuja Makuja Suomesta –kartasta:


Makuja Suomesta by ExpediaFI

Lähteet: ruokatieto.fi (myös resepti)

Tämä blogiteksti pohjautuu Makuja Suomesta -karttaan. Makuja Suomesta on johdatus perinteiseen suomalaiseen keittiöön. Projektin on tehnyt Expedia Suomi, reseptitiedot on tarjonnut Ruokatieto Yhdistys.